Sanoja tulee suusta satunnaisesti ja vain harjaantunut korva ja hyvä mielikuvitus saa niille jonku suomenkielisen merkityksen ja tarkoituksen. Suht vahvoja ja asiaa tarkottavia sanoja on bongattu muutama: laaampfu (lamppu), papppa (pappa ja/tai poppa). Kissan nähdessä Iiro ei sano mitään sanoja, mutta alkaa kimittämään kovaa ja korkealta. Autoille on varattu pörinä-äänne. Rengaspaineita tutkitaan melko ahkerasti, auton koosta riippumatta.
Potolla Iiro on istunu tasan kerran. Vihasena ja tuloksetta. Lusikalla syömisessä on havaittavissa pieniä edistyksen merkkejä ja Iibori on ylpeä ja iloinen ko se saa joka 16. lusikallisen ite suuhun ilman apuvoimia.
Myös mukista juominen sujuu jo tosi hyvin...
 |
| ..paitsi tässä. |
Iiron naamaa erilaisilla lisukkeilla:
