Kontaktia muoviin

No nyt on askarreltu paskarreltu! 1,5 metriä mustaa kontaktimuovia ja yksi säälivä katse kassa-tätiltä kun kerroin siitä tulevan vessaviitan.
Nyt kun tarkemmin ajattelen se ei välttämättä ollu säälivä katse vaan En-nyt-ihan-ymmärtäny-sanomaasi -katse. Loukkaavia molemmat. :)
Anyway, yllätin itsenikin positiivisesti sillä, että kykenin näinkin huimiin tietokoneteknisiin suorituksiin. Kopioi, liitä, kiroile, tulosta, leikkaa, kiroile hieman lisää, liimaa, kohdista...ja a'vot! Siinä se nyt töröttää.
Kohde 1 ja 2 on haaveita joissa olis kiva piipahtaa mutta kohde 3 on ainoa realistinen piipahduspaikka.

Iiro sai yllättäen ja pyytämättä osansa teippileikistä ja näytti nauttivan varhaisesta feikkikarvankasvun alkamisesta.

Trimmiin kesäkuntoon part 2

Sain korjattua Sylvin korvat! Muutama tupsu harottaa sinne tänne mutta ne kuuluu DIY-kampaukseen. Jos olisin ajellu läpsykät vielä vähän lyhyemmiksi niin Sylvi olis muuttunu kääpiöpinseri-rodun edustajaksi. Sitä en halua. Meille riittää pieni ja terhakka älykääpiöterrieri.

Ja siitä se sitten lähti...lapasesta. Näköjään me Akin kans täydennetään toistemme hulluutta jollaki oudolla tavalla koska Mr. itse ehotti trimmerin testiajoa kissallekki ja niin saatiin sitten Siirillekki uus kesälook. Plop plop plop.

iIRON MAIDEN

Iiro on ihan paras! Miten niin monta hassua ja välillä melko horror -ilmettä voi mahtua noin pieneen naamaan?!?
Vielä on saamatta se THE kuva, ko Iiro on alkamassa itkemään ja alahuuli menee ihan -> :(

Sitä ootellessa:

Iiro on alkanu seurailemaan tosi kiinnostuneena kaikkia niitä päänsäryn värisiä leluja mitä sillä on. Vihdoinkin!
Nyt se tuijotus on jo niin intensiivistä että pelottaa kuluuko lelut.

Aki oli näyttäny yks päivä Iirolle peiliä. Iiroa itteäki näköjään naurattaa sen hassu naama. Huumorintaju alkaa olla pientä hiomista vaille kohillaan.

Trimmikuntoon kesäksi.

Ei, otsikko ei kosketa minua millään lailla. Kilot jotka on vaivalla haalittu tulee pysymään keskivartalolla jaksamisesta riippuen, ja juuri sen takia, vielä pitkään.

Kaikki lähti siitä kun Aki halusi leikata hiukset pois. Säästettiin huimasti parturilaskussa ja leikkasin hiukset itte, Sylvin trimmerillä. Ihanaa hommaa, näkee välittömästi kättensä jäljen. Kun pää oli kalju ja ruma, muistin suureksi ilokseni että me saatiin lahjaksi se hartaasti toivottu lahjakortti perhekuvaukseen. FUUUUCK!!
Nyt pitää tehdä päätös: Päästänkö Akin kuvaan kaljuna(!), odotanko niin kauan että hiukset kasvaa Akin päähän (tarkottaa sitä että Iiro ei olis enään niiiin pieni!) vai hommaanko nopeasti varamiehen. Viiminen vaihtoehto oli minusta paras, sitä Aki ei valitettavasti hyväksyny. Voi mua.

Järkytyksestä toipuneena ja trimmauksesta kuitenkin innostuneena päätin ottaa seuraavaksi uhriksi Sylvin. Ei olis pitäny. Se on harmi ko on kerranki kunnon kone joka ottaa just sieltä missä sitä liikuttelee. Sylvi on nyt niin kalju että pissareissut on lyhentyneet kuudesta minuutista neljäänkymmeneen sekuntiin. Sylvi myös tarvii nykyään öisin peiton pienen ruhonsa päälle. Meillä ei ole enää koiraa joka näyttää Anita Hirvoselta, meillä on lemmikkirotta jonka korvat vaatii vielä "vähän" siistimistä. Noh, näillä mennään, ja mieluiten pimeällä :D

Snot so bad!

Iiro on sairastellu viimisen viikon enempi ja vähempi. Nyt vihdoin alkaa näyttämään siltä että vihulainen kurkkupöpö on nujerrettu. Ei meille enää näitä, kiitos!

Räkä on ällöä! Kun kotiuduttiin viime torstaina kokkolasta niin heti illalla tuli ikävä sairaalan "nenäimuria". Ei auttanu muu ko tehä itte imuri. Nimesin sen Melkein-laitteeksi. Siitä tuli niin säälittävä räpellys että siitä oli pakko ottaa kuva, tälle nauretaan vielä joskus...ei ihan vielä.

Nimen alkuperä tulee siitä että se oli MELKEIN samanlainen kun olin nähnyt kuvissa, MELKEIN ilmatiivis ja kun sitä sitte loppujen lopuksi testattiin kohteeseen nimeltä Iiro, niin se MELKEIN toimi ja Aki MELKEIN oksensi. Aki dislikes snothoovering. Seuraavana aamuna oli asiaa apteekkiin ja saatiin ostettua toimiva vehe jolla on ilo nykiä nöllejä nokkareikäsistä.

Se olis nyt tässä.