Hothot kuumaa

Olen seurannu tätä touhua sivusta kauan ja nähny mitä tämä video tekee ihmisille.
Lauantaihin asti onnistuin välttelemään kyseistä taidepläjäystä.

Se on hauska, härski ja jää soimaan tauotta päähän. I love you Justiiiiin!!!
Minua ei voi enää pelastaa.

Ypöilyä

Me ollaan niiin ypöyksin! Viikonloppuna oli vipinää ja nyt ei mitään! Tykkään äksönistä.

Tekastiin Ellun kans tämmöset magneetti/liitutaulut. Molemmille omat. Me suunniteltiin ja maalattiin. Aki sahas koska se on siinä niin hyvä.

KainaLoinen

Eilen illalla mietin missä Iiro viipottaa koska ölinä kuulu mutta missään sitä ei näkyny. Löysin sen piilosta. Kukkuu on sana jota mie käytän liian usein. Koko ajan.

Elämme vaikeita aikoja. En tiiä miten Iiron pukis näinä lämpiminä mutta silti suh. koleina päivinä. Vainuissa on vaarana liika kuumuus. Iiro dislike it. Se hikipatruuna ei pysty nukkumaan jos olosuhteet ei ole optimaaliset. Tämä aiheuttaa päänvaivaa Iiron kanssaihmisille.

Muita huomionarvoisia havaintoja:

Iirolla on jo 2 paria taikakenkiä. Kun popot laitetaan jalkoihin niin kävelykyky katoaa ja jalat muuttuu makarooniksi!

4 hammasta on tämänhetkinen saldo. Ylähampaisiin näyttää jäävän kiusallinen 3cm rako.

Nukkumahommat sujuu sutjakasti itkun kautta.

Pinsettiote on erittäin voimakas ja kohdehakuinen.

Kiteytettynä

Luumu

Iiron päässä on ollu pari luumun väristä ja kokosta kuhmua mutta nyt myös syötäviä versioita on kerättynä talteen. Hyökkäsin aamulla Sallan ja Tuomaksen takapihalle Marttalaan ja kerättiin mollukat pois puusta roikkumasta. Makeita, mahtavia ja madottomia!

Iirolle maistuu myös. Se vetelee ihan mielissään myös karviaisia. Leivänkannikat on kans uppoavaa sorttia. Kaikki murut, paitsi ne 2 pientä jotka pääty Iiron omaan suuhun, tippu lattialle. Sylvi tykkää just tästä kehitysvaiheesta.

Lankku

Kiipeily/seisoskelu. Kaikki olis hyvin jos taito riittäis alastuloonki. Eipä riitä. Iiro kaatuu yleensä lankkuna lattialle. Iiron lopullista päänmuotoa voi vain arvailla. Ite veikkaan neliötä, niin nasevasti se on jo muutaman kerran läsähtäny. Oppimista kuitenkin tapahtuu ja pientä varovaisuutta on jo havaittavissa.

Tänään kyhäsin Iirolle pehmustebunkkerin siltä varalta jos lankku napsahtaa. 10 minuuttia seisoskelua ja sen jälkeen totaalinen kyllästyminen itkukiljumisen muodossa. Seisaltaan. Bunkkeri oli turha ja Iiro ovelampi ko luulin. Seisominen on edelleen tosi jees ja tukalassa tilanteessa apua saa kiljumalla. Kommunikointitaidot kohillaan!