Turn off the lights!

Nyt on taas se aika. Pimeä tulee liian aikasin ja se tarkottaa sitä että jouluvalot loistaa melkein joka tontilla. Ne pomppii silmille. Olen varmaan ainoa ihminen maailmassa joka haluais käyä korjaamassa "jouluvalovahinkoja" toisten pihoilla, mutta olen malttanu mieleni ja pitäny kaiken tuskan sisälläni, tähän asti.

Pahimmat valomokat TOP6.

6. Valomatto. Ihana keksintö ja kuvittelinki että minun silmät on pelastettu ko nämä tuli markkinoille mutta ei. Suurin osa ihmisistä osaa kyllä laittaa maton nätisti/tasasesti kohteen ympärille mutta eilen näin pensaan jonka päälle matto oli vain heitetty. Se tosiaan näytti vain valomatolta joka ootteli Aladdinia saapuvaksi. Classy!

5. Siniset jouluvalot. Näitä olen nähny myös vilkkuvina. Ne saa yllättäen minut voimaan pahoin.
Tykkäsin 10 vuotta sitte sinisestä kovasti. Innostuin siitä niin paljon että lopulta mulla oli kaikki sinistä, tapetista astiastoon. Sain yliannostuksen ja sen jälkeen en ole sietäny sinistä oikein missään. (paitsi nykyään vaatteissa) Tätä tietoa en ole saanu menemään äitini päähän ja edelleen mulle tulee lahjaksi juttuja joissa on ainaki vähän sinistä jossaki nurkassa. Tekee sen oikeastaan varmaan piruuttaan.

4. Punaset jouluvalot.
Tähän syyllistyin kerran itsekin. Aattelin että ne olis kivan joulusia. Ei ollu. Joulua oli ihan liikaa. Meän kuisti näytti Moulin Rougen lavastukselta 15 min. Ei minun juttu. Jos jollaki on tarvetta kirkkaan punasille led-valoille niin täältä saa hakea. Voi laittaa kivasti sisälle tai ulos.

3. Moniväriset jouluvalot. Ei vain toimi. Olen kyllä syyllistyny näitten ihannointiin lapsena mutta olinki silloin hyvin nuori.

2. Jouluvalojen asettelu väärin: Jos pihalla on iso puu, niin ei valoja voi laittaa vain yhdelle alimmaisista oksista. Jos ne ei riitä koko kuuseen niin pitää hommata pienempi puu tai ne pitää jättää laittamatta. Jos omistaa jouluvalot niin niitä ei saa vain viskata nauhana pihakuuseen/mäntyyn/katajaan/ihan mihin vaan, vaan ne pittää yrittää saaha tasasesti levitettyä. Myöskään pyykkinarua ei saa valasta jouluvaloilla, ellei se ole aivan välttämätöntä.

1. Valoputket. Tarviiko tähän perusteluja?
Pahimmillaan olen nähny putkia jotka valasee melkein ikkunan ympärystä tai melkein kuistia tai että niistä on tehty melkein esim. sydän keskelle seinää mutta jotenki se 2 metrin pätkä ei riittänykkkään koko hommaan ja jäi ikävästi kesken mutta antaa sen olla. Ja ensi vuonna uudestaan! EN KESTÄ!

Ja nyt kun aloin ajattelemaan asiaa tarkemmin, niin kotikotona Ylimuoniossa tais just tulla BINGO, 6/6. Kaikkea on kokeiltu! :D

Tekstiilikaksoset

Olen aktiivisesti harrastanu Iiron vauvakuvien kopiointia Lassen naamalla. Hirveen kätevää hommaa ko heti näkee ettei ne niin samannäkösiä olekkaan.

Iiro 12.3.2011

Lasse 17.11.2012

Iiro-kötkäle

Lasse-pötkäle

Iiro kotiutumistunnelmissa

Lasse ja iso-Iiro

Aina ei pysty täydellisyyteen, Iirolla oleva alusta on edelleen käyttökunnossa, mutta kuvaushetkellä tavoittamattomissa.

Paras loppuun:
Viikset on ollu jääkaapin ovessa sen 2 vuotta. Vaatetus osu sattumalta kohilleen. Pienet Viiksi-Vallut.

Rekonstruktioimista riittäis vielä noin 7000 kuvan verran mutta ehkä on parempi lopettaa tähän tämä harrastus..

Lasse Einari

Semmonen nimi sille sitte napsahti. Olihan se taas haastavaa hommaa. Perinteitä kunnioittaen annettiin vauvanki nostaa hatusta nimi ja sieltä nousi Osmo. Nostohetkellä vauva oli hyvin uninen ja poissaoleva niin kumottiin tämänki lapsen oma tahto vanhempien oikeudella..luulen että Lasse kuitenki vielä kiittää meitä tästä.

Einari nimi on vain hauska ja tuli toiseksi nimeksi vain sen takia että Lasse narisee öisin/nukkuessaan ko muumipeikon mörkö.
Tästä asiasta Lasse ei välttämättä ole niin kiitollinen isona.

Santeri askarteli Lasselle party aminal-hattusen.

Arki kahen lapsen kanssa ei ole niin paha juttu mihin olin varautunu..aattelin että se on kaaosta aamusta iltaan, joka päivä mutta voin ilokseni kertoa että se on kaaosta aamusta iltaan noin joka toinen päivä! Välistä molemmat pojat on hiljaa yhtäaikaa pitkiäki jaksoja. Välistä täällä kuuluu itkua 2 äänisesti mutta vielä ei ole ollu niin pahaa tilannetta että itte yhtysin siihen kuoroon.

Aika kuluu kumminki tosi nopeaa, Lasse on kohta 3kk ja alkaa jo osottaa merkkejä siitä että kyllä siitä vielä ihminen kehittyy; hymy, check. jokeltelu, check.

Nyt se on jo niin iso poika että se ei enää vain itke ja nuku, vaan nyt se on jo hereillä, tyytyväisenä, hetkittäin.

Iiro on alkanu toistelemaan sanoja hirveästi parin päivän ajan. Ensimmäinen oma kipalekki on sävelletty ja sanotettu. Sanat menee näin: aaauuto ajjaa, aauuto ajjaa... ja niin edelleen. Meni näköjään muskaritunnit hukkaan :D

Aauuto ajjaa, aauuto ajjaa...

Isoveljenä Iiro on ihan paras. Haluaa syöttää ja tuudittaa jos Lassea itkettää. Tunkee tuttia suuhun ja pyyhkii kuplat Lassen suupielistä (isoimmat kuplat puhkasee taitavasti etusormella).
Pelkäsin taantumaa mutta eipä se paljoa taantua voi, edelleen on vaipat jalassa yötä päivää.